 |
| Govva: Sigga-Marja Magga |
Kopieren – gullágo ealli duodjái?
Sigga-Marja Magga
Aida-prošeakta ordnii ođđajagimánus dilálašvuođa, gos duojárat, dutkit ja eará duodjeberošteaddjit ságastalle duoji kopieremis. Aida-prošeavtta ulbmilin lea vurket duojáriid geahččalemiid, ideaid, gaskandagu dujiid ja eará materiála čoakkáldahkan man vuođul lea vejolaš dutkat mo duojárat birra Sámi leat ipmirdan duodjeárbevieru ja makkárat leat leamašan sin duddjonproseassat. Suokkardalaimet mo sáhttá duodjearkiivva geavahit ehtalaččat ja mo atnit árvvus duojáriid ideaid mat leat vurkojuvvon arkiivii. Fáddan lei maid duoji kopieren ja dat leago kopieren alo juoidá negatiiva ja váidalahtti vai gávdnogo kopieremis sierra nyánssaid? Geasán das vehá oktii min ságastallamiid ja ovdanbuvttán maid ieš jurddašan duoji kopierema birra.
Kopieren oaivvilda ahte duodji dahje ornamentihka, herven, ráhkaduvvo seammalágánin go originála. Dat makkár lea originála, lea dieđušge iežas filosofalaš fádda, muhto vuolggán das ahte mis lea seammasullasaš oaidnu das, makkár beliid duojis galgá seailluhit ja makkár osiid fas sáhttá rievdadit. Go mis leat dihto rámmat, sáhttá ovttaskas duojár ovdánahttit duoji, daningo oktasaš oaidnu gáhtte dan ahte duodji lea árbevirolaš ja seammás ealli. Kopieren ii leat ealli duoji geahččanguovllus leamašan hirbmat geavatlaš iige dárbbašlaš dáidu. Mo sáhttá kopieret duoji man earenomáš hápmi boahtá luonddumateriálas? Lea aivve veadjemeahttun goarrut guvttiid dievaslaččat seammalágan nuvttohiid dahje gohpat guokte aivve seammalágan guvssi daningo luonddumateriála lea muhttašuvvi ja ávnnasteapmi lea álo čatnasan birrasii ja jagiáigái eaige jagit leat vieljažagat, nugo vuorrasat lávejit lohkat. Kopieren lea ealli ávdnasa dihte dárbbašmeahttun dáidu ja olmmoš, gii ii máhtte heivehallat dáidduidis ávdnasa mielde, lea čuorbi iige duddjomis boađe dalle mihkkige.
Maiddái sosiálalaččat ii kopieren leat leamaš nu geavatlaš dáidu. Duddjon lea maid gulahallanreaidu, mii dárkkuha ahte dihto hámit sáhttet attit ja vuostáiváldit dieđuid mat leat olbmuid gaskasaš gulahallamis mihtilmasat. Hámit ja hervemat sáhttet leat symbolat mat čujuhit dihto áššiide, dalle daid geavaheapmái gávdnojit čilgehusat. Muhto symbolaide ii galgga ila ollu bidjat deattu daningo duodji lea alo leamašan maiddai gilvvohallanvuohki das gii lea čeahpimus, gean duojit leat čalbmáičuohcci earenomážat. Kopieren dan oktavuođas livčče gal leamašan heahpat duojárii, vaikko duddjonmateriálas livčče leamašan mo váilevašvuohta. Geafivuohtages illá attii siva kopieremii.
Muhto kopieren lei ja ain lea álggáhalli duojára vierru, duddjomii oahpahallama okta vuohki. Design dutki Cristina Zetterlund muitalii semináras Ruoŧa designskuvlla árbevierus gos kopieremiin ruoŧŧelaš design fievrriduvvui ovddos guvlui. Easkaálgit kopierejedje dovddus designeriid málliid ja dainna lágiin ohppe dan makkár galggái buorre ruoŧŧelaš design leahkit. Dat lea oahpes vuohki maid sámiide. Olmmoš gii hárjehallá, kopiere dávjá duodječeahpi teknihka ja duoji. Kopierema ulbmilin lea oahppat teknihka ja go kopiere, seastá áiggi go ii dárbbaš návccaid bidjat ođđa hámi smiehtadallamii ja kánske vel billistit divrras duodjemateriála. Dat bealli bođii maid semináras ovdan. Máŋgasat muitaledje iežaset vásáhusaid kopieremis oahpahallama oktavuođas. Dan ii sámeservodaga olggobealolbmot vealttekeahttá ipmir, go doivot ahte hárjehalli lea dáhtul dahkan seammalágan duoji go duodjemeašttir.
Lean iešge dahkan nuorran veaddegore, mii lea justa seammalágán go mu oahpaheaddji Ellen Kitok Andersson -rohki veaddegore. Mu vuohki oahpahallat čuolbmadanteknihka ja dan mot veaddi sodjá ja lahtte, lei kopieren dan dáfus ahte gore lei dahkon Ellena gore mielde. Vai leago dattege kopiija? Go gore bijalii Ellena veaddegore báldii, sáhttá juohkehaš fuobmát, ahte mu gore čuolmmat eai leat seamma čavgadat eaige eisige seamma seakkit ja fiidnát go Ellena veattit. Mu kopieren čuozai teknihkkii ja ávdnasii muhto ii čehppodahkii, daningo go dat ii leat kopieremis, dasa galgá juohke okta ieš gávdnat iežas vuogi.
 |
| Govva: Sigga-Marja Magga |
Muhtumin duodji sáhttá boktit déjà vu -dovdduid: duodji orru oahpis, geahcci lea oaidnán dan ovdalge, muhto ii sáhtte sihkkarit lohkat gos. Mangii déjà vu -dovdu boahtá duodjegávppiin ja gávppálaš birrasiin. Dalá duodjemáilmmis lea dábálaš ahte jos gii nu hutká idea, masa olbmot liikojit, álget seamma sullasaš duojit maid ilbmanit duodjehilduide. Beaivváš- ja riesaldatčiŋaid dahje stuorra Guovdageainnu mállet dihpiid dovdet buohkat, muhto dihtetgo geat ledje vuosttažat geat duddjo daid? Leago dat dehálaš diehtu oppanassiige? Vai leatgo beaivvážat, riesaldagat ja diehppit šaddan jo min oktasaš árbin?
Mis leat maid duojit, mat orrot leat leame álo seammalágánat dego vuoddagat ja ulloliinnit. Dain eai oro nu olu sierraláganvuođat dahje variašuvnnat. Vuoddagiid ja ulloliinniid duddjonteknihkkat vuođđudit guhkes čuožžagiidda ja geardduheaddji ornamentihkaide. Dakkár dujiin lea teknihka ráddjejuvvon ja muhtumin nu mohkkás, ahte duojára gánneha rahkadit jo máŋgga stuhkka, juobe dahkat unna ráidoprodukšuvnna ovttaskas duoji sajis. Muhto go geahča boares báttiid main leat gaskaneaset seammalágan hearvvat lea dallege váttis hupmat kopieremis. Duojára čehppodat ii álo boađe das man mohkkas čuoldinmálle son máhttá, muhto das mo son variere duoji ollisvuođa. Vuoddagiid ja boahkániid rávddat ja geažit máŋgii báhčet fuobmátkeahttá vaikko dat leat dat detáljat mat muitalit eambbo duoji ja duojára birra go báttiid váttis čuoldinminstarat.
Dat doalvuge min duoji kopierema váddáseamos beallái, namalassii duodjehistorjjá dovdamuša váilevašvuhtii. Kopieren šaddá váttisvuohtan jos duojár ii dovdda makkár duodji lea ovdal leamašan. Duddjon gáibida máhttu lohkat duoji ja gávdnat ođđa dahje boares dujiin dai hámiid mat leat bissovažžat ja osiid, mat leat duojáriid hutkáivuođa duohkin. Semináras ovdámearka dihte govvadáiddár Katarina Pirak Sikku čájehii mo son geahččala geavahit arkiivamateriálaid ehtalaččat ávkin iežas dáidágis. Sutnje lea jo arkiivii manadettiin dehálaš ipmirdit sámiid historjjá vai bastá lohkat ja dulkot boares áššebáhpiriid ja reivviid. Maiddái duojár Anna-Stina Svakko ovdanbuvttii mo son dutká boares dávviriid ja viggá bidjat daid báikkálaš kontekstii. Ná son oažžu iežas duddjomii lasseinspirašuvnna ja sisdoalu maid son ii olahivčče, jos ii oahpásnuvaše sámiid historjái viidaseabbo.
Kopieren ii njuolga vahágahtte duoji. Kopieremis lea dihto sadji ja dat lea oahpponeavvu mainna beassá duddjoma álgui ja dat sáhttá muitalit maiddai duoji stiillaid birra. Jos kopiere dušše kopierema dihte, dalle kopierejuvvon duojis ii leat historjá iige oamasteaddji iige dat dalle leat ealli duodji. Duojis lea álo konteaksta, dat gullá alo masa nu, geasa nu. Go mis lea doarvái ollu diehtu ja máhttu duojis, mii máhttit earuhit maiddái kopierema sierra beliid ja máhttit váldit kopierema dušše ovtta beallin duojis. Dalle ibmárdus duoji kopierema birra lea oktavuođas ehtalašvuhtii, dasa ahte sihke duojárat ja duodjeinstitušuvnnat – duodjesearvvit ja -skuvllat, arkiivat ja dutkit aktiivvalaččat barget duoji gáhttema ja ovdánahttima ovdii.
