tiistai 26. kesäkuuta 2018

Áimmahuššan lea vuođđun AIDA-prošeavttas / Vastavuoroinen huolehtiminen AIDA-projektin perustana



AIDA – Arctic Indigenous Design Archives lea Sámi Arkiivva, Ájtte-musea ja Sámi Allaskuvlla golmmajahkásaš Interreg-ovttasbargoprošeakta, man ulbmilin lea sámiid duodjejurddašeami seailluheapmi ja sirdin  boahttevaš buolvvaide. Fidnus čohkkejuvvojit  bábermateriála ja duojármuitalusaid, mat speadjalastet duojára bargovugiid ja jurddašeami. Fidnus lei diehtojuohkin dilálašvuohta Heahtás ja doppe fuomášeimmet, ahte duojáriid joavkkoságastallan lea maid buorre vuogi  vurket duodjejurddašeami. Duojárat iešge liikojedje doaibmavugiin, ságastallan earáiguin boktala jurdagiid ja muittuid ja ná diehtu čohkiiduvvo ovttas ságastaladettiin.

Go čohkke árbedieđu, dalle lea iešalddis gažaldat gaskavuođain ja vuorrováikkuhusas. AIDA-prošeavttas min dárkkuhus lea hukset bistevaš gaskavuođaid nu bargi ja duojára gaskii, arkiivva ja duojára maŋisbohttiid gaskii, go luobaduvvon materiálaid ja sámeservodaga gaskii. Dáid gaskavuođaid huksen ja gáhten lea hui dehálaš, ja gaskavuođaid huksemis guovddážis lea fiinnadovddolašvuohta ja vuorrováikkuheapmi.

Bargit deaivvadit duojáriid sin ruovttus ja mannet čađa sin eallimeaset guoski bábermateriála. Dákkár dilliin galgá leat hui fiinnadovddolaš, gudnejahttit duojára ja su eallima. Duojár ieš lea su materiála áššedovdi ja mearrida maid son arkiivii skeŋke. Bargi galgá leat maid fitmat ja dárbu mielde addit rávvagiid duojárii, jus muhtun materiála skeŋken arkiivii ii leat su ovddu.

Duodji ja dasa laktáseaddji árbediehtu ipmirduvvo AIDA-prošeavttas soga ja bearraša kollektiivvalaš opmodahkan. Danin mii ávžžuhit duojáriid, geat plánet skeŋkema arkiivii, ságastallat skeŋkejumis bearrašiinniset ja duojára maŋisboahttit sáhttetge leat fárus skeŋkendilálašvuođas ja skeŋkenduođaštusa dahje soahpamuša vuolláičállimis. Diena mii gáhttet arkiivva ja duojára maŋisbohttiid gaskavuođa.

Mii háliidit, ahte oassálastán prošektii lea maiddái duojáriidda ávkin. Ođđa skeŋkejumiid oktavuođas Ájtte-museas duojáriid arkiivvat biddjojuvvot čájáhusskáhppii oaidninláhkái ja ulbmilin leage buktit oidnosii, ahte duojárat leat árbedieđu háldejeaddjit. Duojáriid arkiivvaid čájáhallan mii plánet maiddái Sámi Arkiivvas ja  áigumuššan lea ortnet čájáhusskáhpet  maid deike. Duojáriidda beasat oahpásmuvvat maid boahttevuođas min neahttasiidduin, muhto duojáris lea dieđusge vejolašvuohta válljet ovdanbuktojuvvogo son dahje su arkiiva neahttasiidduin. 

Lea maiddái dehálaš máhcahit dávjá mielaidasamet geasa mii bargat dán barggu. Mii eat leat čohkkemin materiálaid dušše veallát hilduid alde baicce materiála galgá leat ávkin sámeservodahkii. AIDA-prošeavtta materiálat digitaliserejuvvot vai dat livčče álkit geavahusas ja  vai álgoálgosaš materiálat seailut buorebun. Prošeavttas čohkkejuvvon duojárarkiivvaid atnit ávkin Sámi allaskuvlla duodjeoahpahusas. Arkiivvat ja museat doaibmet ohppiide movttiidahttin oahppanbirasin: ohppiid besset oahpásmuvvat árbevirolaš duodjái ja duojáriid historjái ja seammá áigge sii oahpahallet muitalit iežán duodjejurddašeami birra digitálalaččat.

Materiála digitaliseremii čatnašuvvá maid jurdda dieđu máhcaheamis. AIDA-prošeavttas mii dudjot oahpaheddjiid geavahussii digitála duodjebajásgeassinmateriála, masa prošeavttas čohkkejuvvon materiála lea geavahuvvon inspirašuvdnan. Ulbmilin lea sirdit dieđu  duodjejurddašeami ja duojáriid birra mánáide ja nuoraide. Duodjebajásgeassima deháleamos bargun lea oahpahit mánáide ja nuoraide čuolbmačoavdinmáhtu ja ekologalaš jurddašeami.  Nuba mii eat iskka bajásgeassit mánáid duojárin baicce rahpat sidjiide duodjejurddašeami, mas lea ávki eallima buot osiin. Duodjebajásgeassinmateriála geavahuvvot  Anáris ja Johkamohkis skuvllalaččaide dárkkuhuvvon bargobájiin. Dasa lassin mii almmustahttit materiála prošeakta oktavuođas vuođđuduvvon neahttasiidduin. Duodjebajásgeassinmateriálain mii hukset gaskavuođa prošeavttas čohkkejuvvon materiálaid ja sámeservodaga gaskii.

Materiála digitaliseremis lea maid hástalusat: Go dutki bohtá arkiivii, mii diehtit, gii materiálaid geavaha ja makkár dárkkuhussii. Jus materiála beasa dutkat dihtoriin ruovttuin, vuorrováikkuhus dutkiin lea váddásut. Dan dihte skeŋkejeddjiide galgá deattuhit, ahte lea dehálaš smiehttat mii osiid digitaliserejuvvon materiálas sáhttá dutkat dušše beare arkiivva dilliin ja dárbbašuvvogo muhtun osiid dutkamii sierra lohpi. Jus arkiivva skeŋkejeaddji háliida, arkiivva geavahusa sáhttá rádjet, nu ahte digitála arkiivvageavaheapmái dárbbašuvvo Riikaarkiivva sierra lohpi. Máŋgasat duojáriin leatge válljen, ahte materiálaid oačču dutkat friddjan arkiivva sajiin. Lassin prošeavtta refereansajoavku gárvvista materiála geavaheddjiide ehtalaš rávvagat, mii rahpá geavaheddjiide sápmelaš jurddašanvuogi ja materiála geavaheapmái laktáseaddji geahččanguovlluid. Rávvagat galgá lohkat, vaikko materiála livčče friddja geavahusas ja ná dat fállá konteavstta materiálii.

AIDA-fidnus mii figgat ovttaáigásaččat sihke fuolahit ahte suodjalit sámiid dieđu. Mii leat ságastallan fidnu bargiin ehtalaš gažaldagain measta beaivválaččat ja figgan gávdnat čovdosiid, mat váldet vuhtii duodjeárbevierru ollislašvuođa ja kollektiivvalašvuođa. Mii figgat maiddái fuolahit daid máŋggain gaskavuođain, maid hukset fidnu áigge. Fidnu dajaldahkan leage šaddan “áimmahuššan lea dehálaš”, mii dárkkuha guovttebealagis fuolaheapmi. Mii fuolahit nu duojáriin go sin arkiivii skeŋkejuvvon materiálain ja maiddái árbedieđu sirdimis boahttevaš buolvvaide.

Hanna Helander
Badjedárkkisteaddji, Sámi Arkiiva

---



AIDA – Arctic Indigenous Design Archives on Saamelaisarkiston, Ájtte-museon ja Sámi Allaskuvlan kolmivuotinen Interreg-yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on saamelaisen duodji-ajattelun säilyttäminen ja siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Hankkeessa kerätään paperiaineistoa ja tallennetaan duojár-tarinoita haastatteluiden muodossa, nämä heijastavat duojárin työskentelyä ja ajattelua. Hankkeen tiedostustilaisuudessa Hetassa huomattiin, että duojáreiden ryhmäkeskustelut ovat myös oiva tapa tallentaa duodji-ajattelua ja duojárit itsekin pitivät toimintatavasta. Keskustelu muiden kanssa herättää ajatuksia ja muistoja ja näin tieto muodostuu yhdessä keskustellen. Usein perinnettä kerätessä keskitytään keräämään esineitä, mutta niihin liittyvä suullinen viisaus jää tallentamatta. AIDA-hanke tarttuu duodjin immateriaaliseen puoleen. Tämän voi nähdä ensimmäisenä eettisenä valintana, sillä perinnettä ja perinnetietoa tulisi tallentaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. 
 
Perinnetiedon keräämisessä on pohjimmiltaan kyse suhteista ja vuorovaikutuksesta. AIDA-hankkeessa luodaan pitkään jatkuvia suhteita: suhteita työntekijän ja duojárin välillä, suhteita arkiston ja duojárin jälkipolvien kanssa sekä suhteita luovutettujen aineistojen ja saamelaisyhteisön välillä. Näiden suhteiden luominen ja vaaliminen on tärkeää, ja suhteiden luomisessa keskeisessä asemassa on sensitiivisyys ja vastavuoroisuus. 

Työntekijät tapaavat duojáreita heidän kotonaan ja käyvät läpi heidän elämäänsä liittyvää paperiaineistoa. Tällaisessa tilanteessa on oltava sensitiivinen ja hienovarainen, viestittävä kunnioitusta duojária ja hänen elämäänsä kohtaan. Duojárille on aineistonsa asiantuntija ja päättää, mitä hän arkistoon luovuttaa. Toisaalta työntekijän on oltava valppaana ja tarvittaessa neuvottava duojária, jos jonkun aineiston luovuttaminen arkistoon ei ole duojárin etu. 

Duodji ja siihen liittyvä perinnetieto ymmärretään AIDA-hankkeessa suvun ja perheen kollektiivisena omaisuutena. Siksi lahjoitusta suunnittelevia duojáreita kehotetaan keskustelemaan luovutuksesta perheenjäsentensä kanssa ja duojárin jälkeläinen voi olla mukana luovutuksessa ja luovutustodistuksen tai sopimuksen allekirjoittamisessa. Siten vaalimme myös arkiston ja duojárin jälkipolvien välistä suhdetta.

Hankkeeseen osallistuvien duojáreiden tulee kokea, että hankkeeseen osallistuminen on vastavuoroisesti hyödyksi heille. Ájtte-museossa aina uuden luovutuksen yhteydessä duojárin arkistoa esitellään yleisölle vitriinissä. Pyrkimyksenä on tuoda esiin duojáreita perinnetiedon haltijoina. Duojáreiden arkistojen esittelyä suunnittelemme myös Saamelaisarkistossa ja tarkoituksenamme on hankkia vitriinit tarkoitusta varten. Duojáreita tullaan esittelemään myös hankkeen nettisivuilla.

On myös tärkeää palauttaa toistuvasti mieliimme, kenelle työtä teemme. Aineistoja ei kerätä pölyyntymään arkiston hylyille, vaan niiden tulee olla hyödyksi saamelaisyhteisölle. AIDA-hankkeen aineistot digitoidaan, jotta ne olisivat helposti käytettävissä ja alkuperäiset kappaleet säilyisivät paremmin. Hankkeessa koottuja duojár-arkistoja hyödynnetään Sámi allaskuvlan duodji-koulutuksessa. Arkistot ja museot toimivat opiskelijoille inspiroivana oppimisympäristönä: niiden avulla opiskelijat tutustuvat perinteiseen duodjiin, duojáreiden henkilöhistoriaan ja samalla he opettelevat kertomaan omasta muotoiluajattelusta digitaalisesti.
 
Aineiston digitointiin liittyy myös palauttamisen näkökulma. AIDA-hankkeessa luodaan opettajien käyttöön digitaalista duodji-kasvatusmateriaalia, jossa hankkeessa kerättyjä arkistoaineistoja hyödynnetään inspiraationa. Tavoitteena on välittää tietoa saamelaisesta duodji-ajattelusta ja duojáreista lapsille ja nuorille. Duoji-kasvatusmateriaalin painopiste on ongelmanratkaisutaitojen ja ekologisen ajattelun välittämisessä. Emme pyrikään kasvattamaan lapsista ja nuorista duojáreita, vaan avaamaan heille duodji-ajattelua, josta on hyötyä kaikilla elämän osa-aluilla. Duodji-kasvatusmateriaalia hyödynnetään Inarissa ja Jokkmokkissa koululaisille järjestettävissä työpajoissa. Lisäksi materiaali julkaistaan projektin yhteydessä perustettavilla nettisivuilla. Duodji-kasvatusmateriaalin avulla rakennamme suhdetta hankkeessa kerättyjen aineistojen ja saamelaisyhteisön välille.

Aineiston digitointiin liittyy kuitenkin myös haasteita: Kun tutkija tulee arkistoon, tiedämme, kuka aineistoa käyttää ja millaiseen tarkoitukseen. Jos aineistoon pääsee käsiksi kotikoneelta, vuorovaikutus tutkijan kanssa on hankalampaa. Siksi luovuttajille painotetaan, että digitoidun aineiston kohdalla on tärkeää miettiä, mikä osa aineistosta on vapaasti käytettävissä ja mikä osa on tutkittavissa vain arkiston tiloissa ja tarvitaanko jonkin osan tutkimiseen lupa. Aineiston saatavuutta voidaan rajoittaa luovuttajan halutessa siten, että digitoidun aineiston käyttämiseen vaaditaan Kansallisarkiston lupa. Monien duojárien valinta onkin ollut, että aineistoja saa tutkia vapaasti arkiston tiloissa. Lisäksi hankkeen referenssiryhmä laatii aineiston käytölle eettisen ohjeistuksen, joka avaa aineiston käyttäjille saamelaista ajattelua ja aineiston käyttöön liittyviä näkökulmia. Ohjeistus tulee tutkijoiden luettavaksi, vaikka aineisto olisi vapaasti käytettävissä ja näin se tarjoaa aineistolle kontekstin.

AIDA-hankkeessa pyrimme samanaikaisesti sekä välittämään että suojaamaan saamelaista tietoa. Olemme keskustelleet hankkeessa eettisistä kysymyksistä lähes päivittäin ja pyrkineet löytämään ratkaisuja, jotka huomioivat duodjiperinteen kokonaisvaltaisuuden ja kollektiivisuuden. Pyrimme myös huolehtimaan niistä monista suhteista, joita rakennamme hankkeen aikana. Hankkeen motoksi onki muodostunut ”Áimmahuššan lea dehálaš”, mikä tarkoittaa vastavuoroista huolehtimista, huolehdimme niin duojáreista kuin heidän arkistolle luovuttamastaan tiedosta ja sen välittymisestä seuraavalle sukupolvelle.

Hanna Helander
Ylitarkastaja, Saamelaisarkisto

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Just nu håller vi på med utställningsarbetet av Karin Vasaras arkiv!



Just nu håller vi på med utställningsarbetet av Karin Vasaras arkiv!

Är ni intresserade av att se ett urval hur hennes arkiv är ni välkomna på vernissage 7/6 kl.14.00.
Local: Ájttes och sametingets bibliotek i Ájabyggnaden i Jokkmokk.

Utställningen kommer att vara öppen till 25/6.

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Per-Isak Juuso donated his archives to AIDA-project!













Vi kan meddela att AIDA-projektet har tagit emot ytterligare ett arkiv.
Konstnären och slöjdaren Per-Isak Juuso har valt att skänka sitt arkiv till Ájtte, 

tiistai 13. helmikuuta 2018

Ođđa bargi AIDA-prošeavttas / Uusi työntekijä AIDA-projektissa




Mun lean áhku bealde Mihkku Helena Sámmola Sunná. Áddjá bealde Gová Nikko Lásse Nils-Heaihka Sámmola Sunná. Suomagillii mu namma lea Sunna Valkeapää. Mu eadni beal sohka lea gárjilaš ja dien perspektiivvas mun lean massán iežan eatnigiela. Áhči giela gal lean máhtán álo.

Lean gal bajásšaddan Anára márkanis, muhto mun láven muitalit milloseabbot gos mu váibmu lea eret. Dat lea eret dan luonddubirrasis gos mu áhčči váhnemat leat eret ja dat lea maid doppe eret gos

perjantai 19. tammikuuta 2018

Duodje- ja digitála muitalusat -course was organized by AIDA- project in Sámi University of Applied Sciences



Students on the Duodje- ja digitála muitalusat (Duodji craft and Digital Narratives) -course have learned how to use museums and archives as a part of their duodji-process. They also learn how to make their duodji visually attractive and effectiveness of narrative in duodji. Practical design and way to craft are important, when learning how to make duodji.


Oahppu lea oassin Interreg AIDA-prošeavttas (Arctic Indigenous Design Archives), masa Sámi allaskuvla, Ájtte musea ja Sámi arkiiva Anáris leat searvan. Duodje- ja digitála muitalusat oahpus studeanttat ohppet geavahit dávvirvuorkkáid ja eará vuorkkáid vuođđun iežaset duddjomis. 

Studeanttat ohppet, mo sáhttá sin duodji lea visuálalaččat geasuheaddji ja mo sin duojis lea beaktilis muitalus.
Praktihkalaš duddjon ja hábmenoassi deattuhuvvo, go galgá hárjehallat duddjot ja ráhkadit muitalusa. Oahpus

Maja Dunfjerld, Jorunn Veiteberg, Gunvor Guttorm,
Randi Marainen and Sonya Kelliher Combs