AIDA II stivrenjoavku 1/3 - Sámi Arkiiva

~ Suomeksi saamenkielisen tekstin jälkeen ~ 

Inker-Anni Linkola-Aikio

Mun lean Inker-Anni Linkola-Aikio ja barggan bajit dárkkisteaddjin Sámi arkiivvas. Lean Sámi arkiivva ovddasteaddji AIDA II stivrenjoavkkus ja Suoma bealde prošeavtta gulahallanolmmoš ruhtadeddjiide, prošeaktaguimmiid gaskka ja Riikkaarkiivvas siskkáldasat.

Inker-Anni Linkola-Aikio

Lean eret Helssegis muhto ássan ja náitalan Anárii. Sápmái ja kulturárbebargui oahpásmuvven muhtin muddui jo mánnávuođa ruovttus. Mu áhčči-rohkki Martti J. Linkola barggai museasuorggis ja ee. Siida-sámemusea vuođđudeamis son lei mielde Musealágádusa ovddasteaddjin. Sápmi lei lahka su váimmu muđuige ja son lea čohkken etnologalaš dutkanmateriálaid ja čállán artihkkaliid, muhto maiddái návddašan vánddardeamis mehciin. Vaikko mun lean bajásšaddan mátta-Suomas, de leige Sámi guovlu munnje oahpis jo mánnávuođas go mánnán čuvvon mielde muhtun áhčči-rohki bargo- ja friddjaáiggi mátkkiin dahje deaivvadin su ustibiiguin. Mun ieš fárrejin davás 1996:s.

Mus lea mastergráda suoma-ugralašgielladutkamis Helssega universitehtas ja doavttirgrádaoahppu eamiálbmotskuvladutkamis Lappi universitehtas. Mu dutkansuorgi leamašange giella skuvllas. Stuorámus oasi bargoeallimis lean bargan oahpaheaddjin, Gáregasnjárgga vuođđoskuvllas, Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas Guovdageainnus ja Sámi allaskuvllas, maiddái oanehaččat sadjásažžan vuođđoskuvllain Njuorggámis ja Heahtás.

Jagis 2014 álgen bargui Sámi arkiivii Anárii ja ledjenge álggu rájes mielde AIDA –prošeavtta plánemis, ruhtadeami ohcamis ja prošeavtta álggaheamis. Guovtti jagi virgeluomu maŋŋá máhccen fas bargui Sámi arkiivii 2019 ja sullii seammá áigge oaččuimet dieđu ahte AIDA lea ožžon joatkkaruhtadeami. AIDA II vulggii johtui giđđat 2020 ja mun bessen fas bargat AIDAin, mas lean gal hui ilus! 

Barggadettiin Sámi arkiivvas lean beassan oaidnit, man mávssolaš gáldu arkiivvat leat dieđuid sirdimis boahttevaš buolvvaide. Min arkiivvaluohpadeddjiide lea dehálaš ahte sin eallinbargu ja čoakkáldagat leat nuoraide gávdnamis maiddái dalle go sii ieža eai sáhte dahje háliit šat daid ávkkástallat. Arkiveremiin sáhttet sihkkarastit ahte dieđut seilot ja geavahuvvojit maiddái maŋŋil. Lean maiddai oaidnán ilu, go arkiivaguossit ja dutkit leat gávdnán dieđuid maid leat ohcan dahjege vuorddekeahtes dokumenteremiid iežaset máttuid birra.  Ovttasbarggus skuvllaiguin fas lea leamaš somá oaidnit man gelddolažžan skuvlamánát vásihit arkiivagávdnosiid ja historjái oahpásmuvvama. Arkiivvain lea mearkkašupmi maiddái kultuvrralaš ealáskahttinbarggus ja identitehta nannemis. Sámi musihkka akademiija studeanttat leat ealáskahttán máttuideaset luđiid, maid leat gávdnan arkiivvain. Go nuortalaččaid arkiiva Gramota oaččui riikkaidgaskasaš fuopmášumi ja beasai Máilmmi muitu –registerii, lei dan proseassas mearkkašupmi olles servoša iešdovdui. Arkiivadokumeanttat sáhttet duođaštit rivttiid ja vuoigatvuođaid. Arkiivvat leat maiddái leamašan gáldun dáiddalaš barggus nugo installašuvnnain ja filmmain. 

Vaikko duodji ii leat munnje nu oahpes suorgi, mun illudan bargat AIDA II:s. Mun liikon hui olu rájáidrasttildeaddji ovttasbargui danin go dat rahpá ođđa geahččanguovlluid áššiide. Lea miellagiddevaš bargat ovttas earálágan institušuvnnaiguin. AIDA II:s bargat ovttas allaskuvllain ja museain, mat lahkonit duoji veahá iešguđet geahččanguovllus. Seammás go arkiiva seailluha áššegirjjiid duojáriid eallimis ja barggus, de museain leat maiddái duojit, gálvvut ja ávdnasat ja allaskuvllas vuodjut oahpahussii ja dutkamii. Mun jáhkán ahte mun ieš oahpan olu dán AIDA II-prošeavtta áigge.  Mun lávken ođđa máilbmái min ovttasbarggus duojáriiguin, go duodjemáilbmi ii leat munnje nu oahpis. Mun oahpan duodjejurddašeamis, duojáriid eallimis, duddjomis, čájáhusaid ceggemis ja duodjesániin. Jáhkán ahte seamma oahppanillu lea buohkain AIDA II:s.  Vuorddánge sakka beassat oassálastit prošeavtta bargobájiide, gullat ođđa jurdagiid ja oainnuid ja oahppat ođđa vugiid geahččat arkiivva doaimmaid ja kulturárbebarggu. 

Illudan dasa ahte AIDA II -prošeavtta bokte šaddat ođđaláhkái jurddašit arkiivva doaimmaid ja bargovugiid. Ságastallamat ja oainnuid lonuhallan, maiddái kritihkalaš oaivilat, leat dehálaččat, čájehit áššiid máŋggabealatvuođa ja veahkehit ovdánahttinbarggus. Mu mielas leat dál muhtin gažaldagat, maid mii arkiivabargit ovttas duojáriiguin boahtit guorahallat dán prošeavttas. Mo buoremus lági mielde duojárat sáhtáše gávdnat inspirašuvnna arkiivvain? Mo buoremusat veahkehit duojáriid gaskkustit earáide dan mii sidjiide lea divraseamos duddjomis? Makkár vejolašvuođaid ođđa teknologiijat addet duojár-arkiivvaid ovdanbuktimii ja ohcamii? Makkár ehtalaš gažaldagat laktásit duojár-arkiivvaide? Makkár rolla lea arkiivvas duodjejurddašeami ja kultuvrra sirdimis boahttevaš buolvvaide? Mii dasto lea sámi arkiiva dálááiggis?  Mii eat soaitte buot vástádusaid gávdnat guovtte jagis ja mii sihkkarit gávdnat ođđa gažaldagaid, muhto mii leat gelddolaš bálgá alde. 

Vuolgge mielde!

***** 

AIDA II -johtoryhmä - Saamelaisarkisto

Inker-Anni Linkola-Aikio

Olen Inker-Anni Linkola-Aikio ja työskentelen ylitarkastajana Saamelaisarkistossa. Olen Saamelaisarkiston edustaja AIDA II –johtoryhmässä ja Suomen puolella hankkeen yhteyshenkilö rahoittajille, hankekumppaneille ja Kansallisarkistossa sisäisesti.

Olen kotoisin Helsingistä, mutta mennyt naimisiin ja asettunut asumaan Inariin. Saamenmaahan ja kulttuuriperintötyöhön tutustuin jonkin verran jo lapsuudenkodissani. Isäni Martti J. Linkola työskenteli museoalalla ja oli Museoviraston edustajana mukana mm. Saamelaismuseo Siidan perustamisessa Inariin. Saamenmaa olikin lähellä hänen sydäntään; hän on kerännyt täällä etnologisia tutkimusaineistoja ja kirjoittanut artikkeleita, mutta myös nauttinut vaeltamisesta metsissä ja tuntureilla. Vaikka olen kasvanut Etelä-Suomessa, niin Saamenmaa oli tuttu lapsuudessani, kun seurasin mukana isän työ ja vapaa-ajan matkoille ja tutustuin isän ystäviin. Itse muutin pohjoiseen vuonna 1996.

Minulla on maisterintutkinto suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta Helsingin yliopistosta ja tohtorintutkinto koulututkimuksesta Lapin yliopistosta. Tutkimuskiinnostukseni onkin ollut kieli ja kielen asema koulutuksessa. Suurimman osan työuraani olen ollut töissä eri kouluissa: Karigasniemen peruskoulussa, Saamelaisessa toisen asteen koulussa Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlassa Koutokeinossa ja saamelaisessa korkeakoulussa Sámi allaskuvlassa ja lyhyitä sijaisuuksia peruskouluissa Nuorgamissa ja Hetassa.

Vuonna 2014 aloitin työt Saamelaisarkistossa Inarissa ja niinpä olin alusta asti mukana AIDA-projektin suunnittelussa, rahoituksen hakemisessa ja projektin aloittamisessa. Kahden vuoden virkavapaan jälkeen palasin taas Saamelaisarkistoon vuonna 2019 ja suunnilleen samoihin aikoihin saimme tiedon, että AIDA on saanut jatkorahoituksen. AIDA II lähti käyntiin keväällä 2020 ja minä pääsin taas ilokseni työskentelemään AIDA:n parissa.

Työskennellessäni Saamelaisarkistossa olen päässyt näkemään, miten arvokkaita lähteitä arkistot ovat tiedon siirtämisessä tuleville sukupolville. Meidän arkistojen luovuttajille on tärkeää, että heidän elämäntyönsä ja kokoelmansa ovat nuorten löydettävissä, kun he itse eivät enää voi tai halua niitä käyttää. Arkistoimalla voidaan varmistaa, että tiedot säilyvät ja löytyvät myös myöhemmin. Olen myös nähnyt sen ilon, minkä arkiston vierailijat ja tutkijat ovat kokeneet löytäessään etsimänsä tiedon tai yllättäviä dokumentointeja esi-isistään. Kouluyhteistyössä taas on ollut mukava seurata sitä, miten jännittäväksi oppilaat kokevat arkistoon ja historiaan tutustumisen. Arkistoilla on myös merkitystä kulttuurisessa elvytystyössä ja identiteetin vahvistamisessa. Saamelaisen musiikkiakatemian opiskelijat ovat etsineet ja elvyttäneet arkistoista löytämiään esivanhempien joikuja. Kun Kolttasaamelaisten arkisto Gramota sai kansainvälistä huomiota ja tunnustusta päästessään Maailman muisti –listalle, oli tällä prosessilla merkitystä koko yhteisön itsetunnolle. Arkistoasiakirjojen avulla voidaan myös todistaa oikeuksia. Arkistot ovat myös olleet taiteellisen työskentelyn lähteenä ja niitä on käytetty mm. installaatioissa ja filmeissä.

Vaikka duodji ei sinällään ole minulle tuttu ala, olen iloinen AIDA II:ssa työskentelystä. Pidän paljon valtioiden rajat ylittävästä yhteistyöstä, koska se avaa uusia näkökulmia asioihin. On mielenkiintoista työskennellä erilaisten instituutioiden kanssa. AIDA II:ssa olemme yhteistyössä korkeakoulun ja museon kanssa, jotka lähestyvät duodjia kukin vähän omasta näkökulmastaan. Siinä missä arkistossa säilytetään duojáreiden elämästä ja työskentelystä kertovia asiakirjoja, museossa on myös duodjiesineitä ja materiaaleja ja korkeakoulussa taas keskitytään duodjin opetukseen ja tutkimiseen. Uskon oppivani AIDA II:n aikana paljon. Astun itselleni uuteen duodjin maailmaan tehdessämme yhteistyötä duojáreiden kanssa. Opin duodjiajattelusta, duojáreiden elämästä, duodjin tekemisestä, näyttelyiden pystyttämisestä ja duodjiterminologiasta. Luulen, että sama oppimisen ilo on meillä kaikilla AIDA II:ssa. Odotankin innokkaasti työpajoihin osallistumista, uusien ajatusten ja näkemysten kuulemista ja uutta tapaa katsoa arkisto- ja kulttuuriperintötyötä.

Iloitsen siitä, että AIDA II –projektin kautta pääsemme katsomaan arkiston toimintaa ja työskentelytapoja uudella tavalla. Keskustelut ja ajatusten vaihto, myös kriittiset näkemykset, ovat tärkeitä ja osoittavat asioiden monimuotoisuutta sekä auttavat kehittämistyössä. Mielessäni on nyt muutamia kysymyksiä, joita me arkistotyöntekijät pohdimme yhdessä duojáreiden kanssa tämän projektin aikana. Miten duojárit parhaiten löytäisivät inspiraatiota arkistoista? Miten arkistot parhaimmalla tavalla auttavat duojáreita välittämään muille sitä, mikä heille on arvokkainta duodjin tekemisessä? Mitä mahdollisuuksia uusi teknologia antaa duojár-arkistojen esille tuomisessa ja saavuttamisessa? Minkälaiset eettiset kysymykset liittyvät duojár-arkistoihin? Mikä rooli arkistolla on duodjiajattelun ja kulttuurin siirtämisessä tuleville sukupolville? Ja mikä siis on saamelainen arkisto nykyajassa? Emme ehkä löydä vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin kahdessa vuodessa ja varmasti herää myös uusia kysymyksiä, mutta olemme jännittävällä retkellä. 

Lähde mukaan!